Meinasin pussata väärää poskea tavaratalon lauantaivilinässä. Tyttärellä on näköjään kaksoisolento.
Mieskin erehtyi, ei vaan meinannut. Hukkasi sekunnissa tietokoneen uumeniin puolet kallisarvoisista tiedostoistaan. Ei ilahtunut.
Puolivuotias lapsenlapsi ei erehdy. Syö vihannessosetta avaten pikkuista suutaan kuin linnunpoikanen. Tietää tarkasti koska riittää.
Ei se mitään vaikka välillä erehtyy poskissa ja näppäimissä. Paljon pahempi paikka on se, kun ihminen lakkaa tietämästä koska riittää.
Sanopa muuta! Tai lakkaa tietämästä ylipäätään mitään tai ei osaa muodostaa mielipidettä. Se on kurjaa vaihetta se.
VastaaPoistaHyvä kirjoitus!
Aika hyvin sanottu. Ja upeat kuvat säestämässä!
VastaaPoistaLeena, mietin millainen on ihminen, joka on lakannut tietämästä ja on ilman mielipiteitä. Masentunut? Pelokas? Ympäripyöreä ilman rajoja?
VastaaPoistaKatriina, kiitos!
Mielestäni masentunut tai identiteettinsä hukannut.
VastaaPoistaOlen täysin samaa mieltä tuosta viimeisestä lauseestasi.
VastaaPoistaTuli hymy huulille. Tietokoneet ovat pelottavia, ne voivat hukata kaiken hetkessä, kaikki kuvat ja sanat. Se on pelottavaa. Sitä ei tajuakaan kuinka haavoittuva sitä on. Mutta minä en ikinä tiedä, milloin riittää, se on paha. Syön usein liikaa :)
VastaaPoistaMaria, niin, ja kun se koskee niin paljon muutakin kuin syömistä.
VastaaPoistaKirjailijatar, niin minäkin. Vain epärehelliset taitavat väittää etteivät koskaan syö liikaa. Vauvoilla voisi olla meissä opetettavia.
Tunnustan, että on kohtia, joissa en tiedä (toimi) milloin riittää. Se on paha! Kaksoisolennot ovat minusta iloinen asia!
VastaaPoistaTytär kovin kiinnostuneena miettii minkälainen se kaksoisolento oli ja missä se oleskelee, halua kanssa pussata. Kivaa uuden viikon alkua!
VastaaPoistaPioni, en ole varma haluaisinko itselleni kaksoisolennen, mutta ihan varmasti haluaisin tietää missä rajat milloinkin menevät.
VastaaPoistaTytär, sangen soma oli ja löytyi paikasta josta sinutkin olisin saattanut löytää. Hyvän uuden viikon alkuun pus tässä nyt näin!
Mulle tulee väärinpussaamisesta mieleen se että niissä maissa joissa poskipusuja harrastetaan on aina sÄhlÄystä sen takia että eri aluilla pussataan eri määrä ja/tai aloitetaan eri puolelta.
VastaaPoistaSiinÄ sitten päät kolisee yhteen! Muistelen vaan vaikka sukulaistapaamista marraskuun alussa...
Tietokoneiden kanssa ei kyllä pärjää, ei edes ajattelemalla. Nehän tilttaa joskus vaikka olis tehnyt kaiken oikein. Onkohan niissä joku systeemi että tallentuu jonnekkin jotain sellaisten tilanteiden varalle?
VastaaPoistaPiilomaja (isolla vai pienellä?), vaikeita nuo vasen- oikea- kaksi tai kolme kertaa koreografiat. Oma sählinkini meni kerran niin, että poskia vilkkaasti käännellessä pussasin lopulta vahingossa suoraan suulle arvokasta vanhempaa herrasmiestä. Vaikutti kuitenkin siltä, että vain minä pelästyin.
VastaaPoistaDahlia, meillä on onneksi yksi tietotekniikan ammattilaislapsi perheessä. Huudamme apuun valitettavan usein. Sen olemme oppineet, että koneissa todella on vaikka mitkä systeemit kun vaan uskaltaa ruveta taikomaan.
Sellainen tietotekniikan ammattilainen on korvaamaton! Arvaa naurattiko mua toi sun kertomus tuosta poskisuudelmasta herrasmiehen kanssa. Yli hauska! Ettei vaan herrasmies ollut niin motorisesti taitava että nappas sulta ohimennen kunnon suukon;)
VastaaPoistaDahlia, niin on! Korvaamaton se lapsi, mutta se herra on kyllä niin siistiä sorttia, että jätän kaikkien epäilysten ulkopuolelle.
VastaaPoista