tiistai 3. huhtikuuta 2012

Lohdutus



Lohdutus on kaunis sana ja lohduttaminen kaunista mutta vaikeaa.

Kun suru tulee lähelle ja koskettaa lohduttajaakin, menettävät sanat merkityksensä.
Voi vain olla lähellä, kuunnella.

On hiljainen olo.

9 kommenttia:

  1. Juuri noin...

    Pelkkä elekin voi lohduttaa.
    Parikymmentä vuotta sitten, naapureitamme koetteli nuoren miehen kuolema. Jouluaaton hautausmaalla kävelimme vainajan siskon kanssa vastatusten. Ohittaessamme toisemme, vain lämmin katseemme ja ojennetut kätemme koskettivat toisiamme. Se tuntui sanomattoman hyvältä ja lohduttavalta.

    VastaaPoista
  2. Suruun ei aina löydy sanoja - eikä tarvitsekaan. Myötäelävä läsnäolo on parasta lohdutusta. Kuvasi viisas nappisilmä on suloinen lohduttaja.

    VastaaPoista
  3. Rita
    Pelkkä ele on varmaan moninverroin parempi lohdutus kun turhat sanat, saati neuvominen.

    Ina
    Muistan vuosientakaisen tilanteen, jossa sain kuulla paljon lohduttavia sanoja, mutta suurin lohdutus tuli puolitutulta, joka vain piti kiinni kädestäni silmät kyynelissä.

    VastaaPoista
  4. Joskus hento hipaisu kantaa mukanaan enemmän lohtua kuin ylitsevuotava sanojen puro.

    Lohtu on kaunis sana.

    VastaaPoista
  5. Tinttarus
    Niin uskon. Jotenkin vaan lohdun sijaan tulee niin helposti lohduttelun sanatulva, pahimmassa tapauksessa neuvoskelu.

    VastaaPoista
  6. Voi, lohduttajan osa raskas sekin. Mutta toisen lähellä oleminen varmasti riittää, ei tarvitse oikeita sanoja. Voimia sinulle!

    VastaaPoista
  7. Kirjailijatar
    Sitä aina toivoo, että oikeat sanat edes olisivat olemassa; että sanoisi jotain fantastista ja hops vaan suru olisi poissa.

    VastaaPoista