Tapahtui kauan sitten, että olin pieni tyttö, jonka koulukirjassa käytettiin tummaihoisesta nimitystä n.....i. Söin myös n......n pusuja. N-sana oli täysin neutraali, eikä sillä ollut mitään välitöntä yhteyttä mahdollisesti vallitseviin ennakkoluuloihin.
Siksi tapahtui, ei niin kauan sitten, että n-sana vilahti suustani, ja joku aikuisista lapsistani parkaisi järkyttyneenä:"Äiti!" Minulla oli täysi työ vakuuttaa, etten ole tiennyt, että sana on muuttunut merkitykseltään halventavaksi.
Tänään tapahtui ihania. Olin lapsenlapsen kanssa leikkipuistossa, jonka henkilökunnasta yli puolet on enemmän tai vähemmän tummaihoisia, vanhemmistakin osa. Katselin taaperoita ja ajattelin, että heillä on upeat lähtökuopat. Semmoista jytkyä tuskin tulee, että näistä pikkuisista tulisi rasisteja!
Ihmiselle ihmisen arvo!
VastaaPoistat. Rva, joka tietoisesti pitää
sateenkaarta ranteessaan
Saksassa on ihan sama eli sitä n-sanaa ei saisi käyttää. Sen sijaan on sitten tullut kaikenlaisia hassuja sanontoja kuten "starkpigmentiert" eli voimakaspigmenttinen.
VastaaPoistaMuistelin hiljattain yhden tuttavani kanssa laulua "Musta Saara". 50-luvulla sellaista vielä laulettiin ilmaan tietoisuutta saatikka syyllisyyttä. Multakin on joskus, täytyy tunnustaa, lipsahtanut tuo n-sana ja lapseni ovat reagoineet aivan kuten sinunkin lapsesi. Minusta on ihanaa, kun Suomesssa ja Helsingissä on monikulttuurisuutta niin ihon väreiseää kuin pukeutumisessakin.
VastaaPoistaMuistan, kuinka nuorena järkytyin, kun luin äitini vanhaa Aapista, ja siellä mainittiin useaan kertaan tuo n-sana. Sittemmin ymmärsin, että aika oli silloin eri, eikä sanalla silloin 50-60-lukujen taitteessa vielä ollut negatiivista latausta.
VastaaPoistaRva Pioni;
VastaaPoistamiksiköhän se ihmisen arvo ei ole läheskään kaikille itsestäänselvyys?
Allu;
ihan oikeastiko? Kuulostaa vähän samanlaiselta koreilulta kuin ikäihminen tai hopeavuodet.
Päivi;
ehkä tiedon puute vapautti myös syyllisyydestä. Oli vain naivit epäluulot.
Viimeksi maaseudulla ajaessamme ymmärsin taas miten paljon fyysistä tilaa Suomessa on, toivottavasti myös henkistä!
Ilona;
niin uskon. Toisaalti oli varmasti tukahduttavaa nurkkakuntalaisuutta ja pateettista patriotismia.
Olen miettinyt on tummaihoinen yhtään sen kummempi. Nimi ei pahenna, vaan sanomisen takana oleva asenne.
VastaaPoistaArleena;
VastaaPoistaolen miettinyt samaa, ja epäilen, ettei asenne automaattisesti siistiydy, vaikka sana muuttuu. Siistitty ja sievistelty sanankäyttö saattaa jopa tarjota suojaa koveneville asenteille.