sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Heräsin Pietarissa



Heräsin eilen Pietarissa. Katselin huikeita näkymiä ja huomasin miettiväni miten tästä kirjoittaisin blogiini, mitä kuvaisin.
Melkein pelästyin kun ymmärsin, etten katsonut vapain silmin enkä antanut ajatusteni viilettää vapaina.
                                  En katsonut itselleni.
                                  En ajatellut itselleni.
                                  Eikä sillä ollut mitään tekemistä epäitsekkyyden kanssa.

Sitten muistin Muumimamman, joka kerran, kaikkeen jakamiseen väsyneenä, lähtee yksin rannalle ja päättää poimia näkinkenkiä ihan vaan itselleen.
                                  Eikä sillä ollut mitään tekemistä itsekkyyden kanssa.

En ole väsynyt bloggaamiseen mutta nyt teen niinkuin Muumimamma. Etsin asiat, jotka ovat tärkeitä omille silmilleni ja omille ajatuksilleni.
Muumimamma tuli takaisin aikansa aarteita kerättyään. Ehkä minäkin joskus.

Kiitos kaikki te ihanat, jotka olette lukeneet,  kommentoineet, rohkaisseet.

22 kommenttia:

  1. Tervetuloa takaisin kun olet kerännyt tarpeeksi niitä ajatuksia ja aarteita. Tauko on joskus tarpeen!

    Suloista sunnuntaita!

    t.Tillariina

    VastaaPoista
  2. Juuri tuossa on bloggauksen ansa, jota minäkin olen miettinyt. Että alkaa kirjoittaa muiden silmille, peilata itseään toisten kautta. Blogihan on julkinen foorumi, jolla voi omia ajatuksiaan levittää ja testata laajemmin. Toisaalta blogi on verkkopäiväkirja, jota voi myös pitää (ainakin pääasiassa) itseään varten - ainakin esimerkiksi oman blogini kirjapäiväkirjaosion kuvittelen pitkälti tällaiseksi. Tärkeintä on olla itselleen rehellinen, eikä lähteä kirjoittamaan muiden hyväksyntää kosiskellen.

    Blogiasi on ollut ilo seurata, ja olen ollut aavistelevani sinussa jonkinlaista sukulaissieluisuuttakin. Pohdiskelevat kirjoituksesi ovat olleet asian ytimeen osuvia ja kuvasi harmonisen kauniita. Ymmärrän kuitenkin oman tilasi tarpeen joten toivotan hyvää jatkoa. Toivottavasti tauon jälkeen jatkat taas bloggailuakin, meidän lukijoiden iloksi.

    VastaaPoista
  3. Näipä meistä monelle usein käy. Onko se meidän naisten/äitien roolissa, asettaa muut ihmiset ja asiat etusijalle ja unohtaa omat tarpeet ja vaikuttimet?

    Tästä Irja Askolan runossa samasta asiasta:
    Hei Mirja
    pitkästä aikaa
    mitä sinulle kuuluu

    Kiitos, minulle kuuluu oikein hyvää
    esikoiseni aloitti juuri koulun
    nuorimmaiseni pääsi musiikkileikkikouluun
    ja mieheni sai toivomansa ylennyksen

    Niin
    mutta mitä SINULLE kuuluu?

    Vai Muumimamman elkeitä aiot...
    Hienoista menettämisen tunnetta päätöksestäsi koen, mutta samalla uskon ymmärtävänäni ratkaisuasi. Toivon sinun kuitenkin palaavan aarteenetsintä reissultasi tänne takaisin.
    Kiitos itsellesi hienoista ja viisaista elämän myönteisistä pohdinnoistasi ja vastauksistasi.

    Ihania aarteenetsintä retkiä!

    VastaaPoista
  4. Toivottavasti tulet joskus takaisin. Täällä on ollut ilo vierailla, katsoa kauniita kuviasi ja lukea ajatuksisasi.

    Kiitos!

    P.S. Minä herään kahden viikon päästä Pietarista.

    VastaaPoista
  5. Toivotaan, että loma on lyhyt ja antoisa,
    Odotan sitten postauksiasi.
    Mukavan aurinkoisia syyspäiviä.

    VastaaPoista
  6. Tillariina
    Kiitos!
    Sinulle samoin kaikkea hyvää!

    Ina
    Kiitos sinulle!
    Blogiasi lukiessani olen aavistellut samaa.

    Rita
    Kiitos sanoistasi! Ja kiitos tuosta runosta! Se on niin totta!

    Jaana
    Kiitos!
    Iloa pietarinmatkallesi!

    Arleena
    Kiitos sinulle.
    Sinulle myös hyvää syksyä!

    VastaaPoista
  7. Tauko voi olla lyhyt, henkinen pieni pysähdys.
    (Luin tekstisi jo aamulla, mutta en ymmärtänyt taukosuunnitelmaa).
    Jos pidät tauon, tule toki takaisin kunhan aika on.
    Sinulla on oma tärkeä paikkasi ajattelevana kirjoittajana.
    Saat lukijankin miettimään näkökulmiasi.
    Tunnistan ajatukset blogisilmillä katselusta.
    Toisaalta, kun on paljon paikoillaan,
    eipä paljon voi näkemästään raportoida,
    ylläpitää vain blogia.

    VastaaPoista
  8. Ihana viisas Muumimamma, samoin sinä! Voi hyvin, missä kuljetkin♥

    Lämmöllä Hannah

    VastaaPoista
  9. Ihmeen tiheästi oletkin jaksanut tehdä ajatuksia herättäviä postauksia. Varmasti haasteellisempaa kuin esim. meitsin päiväkirjamaiset postaukset.
    Oikein hyvää syksyä ja ajatusten keräilytaukoa Sinulle !

    VastaaPoista
  10. Rva Pioni
    Sinulle hyvää jatkoa omaan blogiisi! Omalla kohdallani en ole vielä päättänyt palaanko, tai palaanko jossain toisessa muodossa.

    Hannah
    Kiitos!
    Muumimamma kyllä kelpaa roolimalliksi ainakin itselleni.

    Päivi
    Hyvää syksyä ja jatkoa postauksiisi!

    VastaaPoista
  11. Sanoititpa hyvin muumimamman avulla mietteet , jotka ovat varmaan tuttuja meille kaikille bloggaajille. Itse kuulun päiväkirjabloggaajiin. Kirjoitan jotta muistan. Silloin kun aloitin bloggaamisen, eli v. 2007, hylkäsin tavallisen päiväkirjan, joita olin siihen asti kirjoitllut. Nyt olen palannut bloggaamisen ohella myös käsin kirjoittamiseen.

    Sinun blogiasi on ollut ilo seurailla. Toivottavasti kuulen sinusta vielä. Oikein hyvää syksyn jatkoa sinulle ja läheisillesi!

    VastaaPoista
  12. Maaretta
    Kiitos. Kaikkia hyviä asioita sinulle myös blogiisi kirjoitettavaksi.

    VastaaPoista
  13. Minä ihailen sinun tapaasi kirjoittaa. Pinnan alla aina niin paljon viisautta.

    Minäkin olin vähän Muumimamma, mutta pari viikkoakin teki ihmeitä. Olen muuten kerran myös ollut "oikeasti" Muumimamma, naamiaisissa ja viimeisilläni raskaana :)

    Kiitos ihanasta blogistasi, toivottavasti tulet takaisin, kun olet kerännyt tarpeeksi näkinkenkiä itsellesi.

    VastaaPoista
  14. Kirjailijatar
    Kiitos! Ja samat sanat. Kiva, että pari viikkoa teki ihmeitä, sinulla on niin paljon jaettavaa!

    VastaaPoista
  15. Kurkin,
    näkyykö näkinkenkiä tai mitään.

    Tulipa lumi ja vaihtui vuodenaika.
    Minä niin haluaisin talvella olla muumi.
    Toivottavasti sinä et ole.

    VastaaPoista
  16. Rva Pioni
    Taidan pistää piiloon poimimani näkinkengät. Toistaiseksi ainakin. Mutta hei, ollaan vaan muumeja aina kun siltä tuntuu, melkein aina ainakin.

    VastaaPoista
  17. Maria
    Kiitos, epäilen että sinäkin.

    VastaaPoista
  18. Tuu ny takaasi.Äiteelle ja kaikille rakkaille olen avaallut "aja varovasti" juttua sen verran,että luulen niiren tietävän notta mä rakastan niitä.

    t.Elenna

    VastaaPoista
  19. Elenna
    Äiteet ja muut rakkaat tarvitsevat hämmästyttävän usein sitä, että viestit rakastamisesta avataan.

    VastaaPoista
  20. Täällä sinun blogissasi on aina ollut mieluisaa luettavaa ja katseltavaa. Kiitos! Hyvää uutta vuotta ja hienoja näkinkenkälöytöjä!

    VastaaPoista
  21. katakos
    Kiitos.
    Hyvää uutta vuotta ja kauniita näkinkenkiä myös sinne!

    VastaaPoista