Aina kun on mahdollisuus valita, huomaan valitsevani kauniin ennen käytännöllistä, helppoa tai mukavaa. Niin vaan käy sen enempää suunnittelematta, ja siksi meillä on joukko kauniita, epämukavia tuoleja, ja laseja, joita ei voi tiskata koneessa.
Nyt tuli poikkeuksen paikka.
Ostin sandaalit. Mukavat, pehmeät, käytännölliset, järkevät. Eleganssipisteitä nolla.
Semmoiset, joilla voi kävellä. Vaikka kauas.
Oikeastaan olisin halunnut kauniit sipsuttelusandaalit, mutta koska saan hiertymiä ja rakkoja kun vaan katsonkin semmoisia, luovuin.
Vähän on haikea olo.
En nyt sitten sipsuttele.
Kenkäasiassa olen antanut mukavuudelle periksi jo kauan sitten. Eleganssista viis, jos kengillä pystyy kesähelteellä kävelemään 10 kilometria ilman rakkoja tai hiertymiä. Tai talvella pysyy kengillä pystyssä. Eikä varpaita palele.
VastaaPoistaVarpaankynnet sen sijaan tulee aina olla lakattu. Jostain ei tingitä.
...Mutta pystyt kävelemään kauas.
VastaaPoistaNauti askelista ja näkemästäsi.
Alkku;
VastaaPoistataidan olla menossa kovaa kyytiä kohti samaa asennetta.
Rva Pioni;
niinpä! Kunhan vaan vielä tulisi sandaalilämpö.
Sipsuttele sisäisesti♥
VastaaPoistaMaria;
VastaaPoista:) juu.
Ihanat kuvat! Hyvissä kengissä on joka tapauksessa helpompi hymyillä:)
VastaaPoistaTein tuon asennemuutoksen mukavuuden suuntaan jo vuosia sitten. Täytyy olla kyllä aika hyvä syy, jos nykyään laitan jalkaan vaikka korkokengät. Mukavia ja samalla persoonallisiakin kenkiä löytyy, mutta joutuu niitä etsimään. Mut kyl eteenpäin meno taitaa olla kuitenkin tärkeintä?
VastaaPoistaKatriina;
VastaaPoistajo nyt hymyilyttää se, että jalat noissa kuvissa ovat niin säälittävän talvenkalpeat.
Päivi;
on se. Toisaalti jotkut vaatteet vaan pyytävät kaverikseen korkokenkiä, ja silloin tulee epämukava olo mukavissa matalissa.
Vähintään kerran kesässä päätän, että nyt opettelen kävelemään kaikilla kauniilla ja turhamaisilla korkokengillä, joita maailma on pullollaan. Ensimmäisen sadan metrin ja viiden rakon jälkeen palaan kuitenkin kiltisti joidenkin ei-niin-kauniiden, mutta mukavien kenkien pariin. Huoh.
VastaaPoistaKirsikka;
VastaaPoistaminullekin tämä on nimenomaan kesäongelma. Muina vuodenaikoina on sentään sukat suojana, kesällä laastarinkulutus huipussaan.
Voi Pirkko, sipsuttelusandaaleja minäkin hinkuisin vaan ei puhettakaan. Mun kränkkänilkka, vanhan murtuman jäljiltä, sanelee tykkäänään, millaiset kengät voin hankkia. Ja sitähän suunnataan sitten yleensä sinne ergonomia- ja urheiluosastolle...
VastaaPoistaVaan Maria sen sanoi, sipsutellaan sisäisesti:)
Hymyilin täällä Marian kommentille. Sipsutellaan sisäisesti minäkin hankin itselleni paremmat sandaalit kävellä. viime kesästä oppineena :)
VastaaPoistaAstioiden suhteen täällä sama linja. Mieheni huokaisi ja harmitteli rikki mennyttä astianpesukonettamme ja hetken päästä havahtui että eipä tuo paljoa muuttaisi tilannetta vaikka olisi ehjä ;)
Hannah;
VastaaPoistasipsutellaan!
Marie Elisabeth;
meillä hajosi astianpesukone kerran jouluaattona, ja se kyllä muutti tilanteen aika perusteellisesti. Meillä siis on, kumma kyllä, myös järkeviä astioita, joita voi pestä myös koneessa.