maanantai 13. kesäkuuta 2011

Hattujuttu



Hattu, jos mikä, voi olla kamala. Tai kiva.

Helsingissä oli eilen hattuparaati. Viimeisenpäälle tälläytyneet hattupäädaamit marssivat Bulevardia pitkin Espalle. Hufvudstadsbladet kertoi, että daamien tempauksen tarkoituksena oli edistää hattukulttuuria, kohteliaisuutta ja eleganssia.

Katselen lehtikuvia hattudaameista. En vakuutu eleganssista enkä estetiikasta, daamien asenteesta kylläkin. Taitavat olla rohkeita. Ovat ehkä myös oivaltaneet, että pukeutuminen on viesti, leikki, taidetta, kulttuuriakin. Pukeutuminen on niin paljon enemmän kuin ihmisen päällä olevat vaatteet.

Itse kuljen kesät, talvet, enimmäkseen paljain päin. On minulla pipoja. On pari hattuakin; reppana punoshattu ja kiva panamahattu, mutta niiden kanssa on oltava tarkkana. Jos niitä ei paina päähän tarpeeksi syvälle, niin, että kulmakarvatkin peittyvät, on vaikutelma armottomasti täti.

Kuvittelen tunnistavani eleganssin, mutta en osaa määritellä sitä. Kertokaa te, jotka osaatte!

12 kommenttia:

  1. Minä en taida tietää eleganssista juuri mitään, saati että osaisin määritellä sen, ikävä kyllä;)

    Tuo ajatus, että pukeutuminen on viesti sai minut miettimään ihan toisenlaista kulkuetta, josta luin aamun HS:sta. Nimittäin "lutkaliikkeen" viestiä, jonka johtavana ajatuksena on, että naisella on itsellään oikeus päättää mitä pukee päälleen ilman, että se olisi viesti mahdollisille raiskaajille.

    Toivottavasti kukaan daami ei loukkaannu, kun minulle tulee heidän kulkueestaan mieleen "lutkat"

    VastaaPoista
  2. Funny that you wrote about this because I've never really owned a summer hat before. And I just bought one this weekend. I didn't even know about the hat parade so I didn't get any inspiration from there.

    VastaaPoista
  3. Enpä osaa sitä eleganssia määritellä. Ostin puutarhamyymälästä olkihatun, kai se olkea tai vastaavaa on, mutta pidän sitä vain pihalla. Sellaista aurinkoista pihaeleganssia se sitten kai on. Voin ottaa rannallekin mukaan.
    Muuten pidän Vuokon villakangaslierihattua talvipakkasilla, jos muistan.

    VastaaPoista
  4. Jaana;
    luin peräkkäin jutut hattudaamien paraatista ja lutkakulkueesta, ja tunnustan, että kun blogitekstiä varten palasin daamien kuviin, olin tipalla sekoittaa kuvat lutkakulkuekuvien kanssa.

    loquat;
    hope you get many sunny summer days with your new hat!

    Hannelen kirja-paratiisi;
    on, varsinkin huonoina tukkapäivinä.

    Hannele mummu;
    mulla hyvin harvoin.

    Arleena;
    aurinkoinen pihaeleganssi kuulostaa hyvältä!
    Oma kolmas hattuni on myös Vuokon, se on ikivanha puuvillahattu, tuo valkoinen tuossa kuvassa.

    VastaaPoista
  5. Luontaista itsevarmuutta ja tyylitietoutta, hienostunutta säteilyä ilman itsekorostusta. Jotain, mitä minulle ei ainakaan ole, vaikka tunnnistan sen eleganssiin törmätessäni. Audrey Hepburn!

    VastaaPoista
  6. Minulla oli pari vuotta sitten kesäkaupunkimatkalla päässä hattu, jonka löysin raumalaisesta pikkukaupasta. Kellään muulla ei ollut hattua kesäteatterissa. Nyt hattuja on kaikilla. Olinko muodin edelläkävijä? Rauman-hattu on minulla edelleen naulakossa, taidanpa laittaa sen taas päähän kun loma alkaa...

    VastaaPoista
  7. Ilona;
    hyviä kesäpäiviä Raumalaiselle hatullesi! Luulen, että kaikki kivalta näyttävä tarttuu. Usein tiedostamattomastikin huomaa alkavansa nähdä jotain kiinnostavana, vaikka ei tiedä miksi, ja kun sitten miettii, huomaa, että on nähnyt saman jollain, ja se on ollut hyvännäköistä.

    VastaaPoista
  8. Hatussa on parasta se, että se suojaa ihoa sekä vanhenemiselta että ihosyövältä. Hatun pitää olla tarpeeksi tiivis ja tarpeeksi leveäreunainen. Parempi katsoa kuin katua.:)

    VastaaPoista
  9. Anna Amnell;
    Tervetuloa lukijaksi!
    Olen samaa mieltä, paitsi tuon tiiviyden suhteen, minusta tuntuu hyvältä kun tuuli pääsee puhaltamaan hatun läpi.
    Tänään olin kiitollinen olkihatustani, tukkarukka ei ollut edustavimmillaan, mutta hattu pelasti tilanteen.

    VastaaPoista