Aamulla tarjoilin itselleni kauppatorin kahviteltassa muhkean munkkipossun.
Olo oli mahdottoman hyvä pitkälle iltapäivään. Oletan, että sellainen olo on terveellistä.
Tässä nyt sitten tuli poikkeus. Ei se munkkipossu vaan sana terveellinen. Inhoan sitä.
Terveellisyyden nimissä on tehty ja tehdään paljon pahaa ja puhutaan paljon soopaa.
Kunnioitan tietoa, mutta se on rajallista. Sekä tieto, että kunnioitukseni.
Ihminen on niin ihanasti rakennettu, että ihminen tarvitsee ruokaa usein, ja uskon että syömistä ohjaa hieno systeemi, joka kertoo tarkasti, mitä, milloin ja miten paljon pitää syödä.
Sitä systeemiä ei kannata häiritä. Se menee helposti epäkuntoon.
Tänään se tiesi, että nyt tarvitaan munkkipossua.
Voi, kyllä munkkipossu aina joskus syötynä, on terveellistä....ja makoisaa...☺
VastaaPoistaIrmastiina;
VastaaPoistakunnon munkkipossu tuntuu tekevän vielä senkin, ettei heti tarvitse syödä uutta eikä tee mielikään.
Munkkipossulla herkuttelen myös silloin tällöin ja nautin sen rasvaisen sokeroidusta pinnasta ja hillan turskahduksesta. Eikä omatunto soimaa nautinnosta yhtään. Elämä ilman nautintoja on kuivaa ja kuollutta. Tarvitaan rasvaa ja hillon turskahduksia.
VastaaPoistaArleena;
VastaaPoistaminun omatuntoni olisi voinut soimata jos munkkipossu olisi jäänyt syömättä.