Minusta on ihanaa kun ihmiset pukeutuvat.
Pukeutumisella en tarkoita alastomuuden vastakohtaa.
Pukeutuminen on leikkiä, välittämistä, uskaltamista,viitsimistä, iloa omasta itsestä, rohkeutta olla erilainen jos on erilainen tai samanlainen jos on samanlainen. Taidetta.
Siihen ei tarvita suuria rahoja, suuri peili ei ole pahitteeksi.
Tänään näin pukeutuneen.
Bussipysäkillä nainen ilman ikää ja meikkiä. Musta kaapumainen, nilkkapituinen takki jotain ohutta materiaalia, vyö solmittu niin, että siluetti oli kaapumaisuudesta huolimatta kapea. Jalassa mustat, korkeakorkoiset nauhanilkkurit, niskassa huoleton nuttura.
Huolettomuudesta huolimatta kokonaisuus kaukana antaa mennä meiningistä.
Oli se senverran kaunista, että minulle tuli tunne kuin olisin pistäytynyt taidenäyttelyssä.
Ihana postaus! Minusta ulkonäön huolittelu ulos lähtiessä on ilon ja leikin lisäksi myös osa kulttuuria ja sivistystä.
VastaaPoistaKatriina;
VastaaPoistakiitos. Osa myös itsekunnioitusta. Silti: joskus sitä vaan lumpustelee, ei muka ehdi, ei jaksa.
Varmasti kaunis näky... pukeutunut nainen!
VastaaPoistaMitä ihania pitsiliinoja kuvissasi onkaan...☺
Irmastiina;
VastaaPoistajotenkin nuo vanhat tekstiilit ovat minimalismin kaunis kääntöpuoli. Molemmat puolet yhtä kauniita.
Pukeutuminen on taidetta. Ihailen koruja, jotkut vain osaavat sen taidon. Niin pienellä yksityiskohdalla voi tehdä suuren vaikutuksen kokonaisuuteen.
VastaaPoistaArleena;
VastaaPoistakorut ovat kiinnostavia! Ihan itsessäänkin, mutta myös pukeutumisen osana. Voivat tehdä kauniista vielä kauniimman tai pilata koko jutun. Oma korunkäyttöni menee enimmäkseen linjalla: yksi suuri. Vierastan varsinkin paljon pikkutilpehöörin samanaikaista käyttöä. Toisaalti sekin voi olla kivaa, esim. jos on kyse useasta rannekorusta samassa rannteessa, tai röykkiöstä erilaisia helmiä kaulassa.
Olen täsmälleen samaa mieltä kuin sinä ja kommentoijatkin.
VastaaPoistaKiva kun kirjoitit tästäkin!
Piilomaja
VastaaPoistaanteeksi myöhäinen reagointini kommenttiisi.
Kiitos sinulle!