keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Joulupostin mittainen matka menneeseen ja tähän tässä



Joulupostit lähtivät. Kortit, paketit, muutama kirje.

Nautin puuhasta. Joka vuosi nautin.
Kirjoitan käsin. Edes osoitteita en printtaa koneelta.
Nautin vanhasta osoitemuistiostani, jota en suostu kirjoittamaan uusiksi, vaikka se on osa järjestelmäkalenteria, johon muuten ostan uudet sivut joka vuosi.
Vähän jo resuiset osoitesivut ovat hyvä matka menneeseen. Nykyiseen myös.

Yliviivaamiani nimiä ja yhtystietoja, rivien väliin lisättyjä uusia puhelinnumeroita ja osoitteita, joidenkin kohdalla useitakin, uusia nimiä, elämään ilmestyneitä uusia hyviä asioita ja ihania ihmisiä.

Kirjoitan osoitteet kirjekuoriin hitaasti.
Varjelen tätä kaikkea hellyydellä.
Muistelen ja muistan.

Jos tästä joskus tulee velvollisuus, lopetan.

7 kommenttia:

  1. taidan olla samanlainen tässä asiassa.Ei väkisin -vaan rauhassa tehden ja nauttien.Voi hyvin♥

    VastaaPoista
  2. Voi miten tutun tuntuista tekstiä. Osoitteet kirjoitan aina käsin ja toivotusten alle molempien omakätiset allekirjoitukset.

    Osoitteiden kanssa on välillä ongelmia yliviivausten ja lisäysten takia. Josko muistikirjan uusisin ensi vuonna, siinä hyvä ajatus.

    Jouluposti on meilläkin jo postissa, hyvä niin.

    VastaaPoista
  3. Mun lähettämät joulupostit ovat kuulemma jo perillä. :)

    Hassusti kävi tuossa yksi päivä, tuli paniikki, että apua, ne joulukortit! Olin niin ajoissa niiden kanssa, että unohdin jo lähettäneeni ne...

    Käsinkirjoitettuja minullakin, kortit ja kuoretkin omatekoisia.

    VastaaPoista
  4. Maria, vältetään jatkossakin kaikkea väkisin vääntämistä jos nyt ei ole ihan pakkotilanne. Hyvää viikonlopun alkua itsellesikin!

    Marjatta, osoitesivujen uusiminen on kyllä auttamattomasti edessä minullakin, mutta päätin säilyttää vanhat muistona.

    Ilona, hyvä paniikki tuo, jossa sitten huomaa, että ei ollutkaan aihetta paniikkiin :) Ja voi; omatekoiset kuoretkin! Itse olen tyytynyt vain vähän "parantelemaan" valmiita, mutta yritänpä ensi vuonna saada aikaiseksi kokonaan omat.

    VastaaPoista
  5. Samanlainen tapahtuma minullakin. Käsin kirjoitan - tietenkin, ja kovin yliviivatusta ja päällekirjoitetusta osoitemuistiosta. Kaksi nimeä ja osoitetta poistui tänä vuonna lopullisesti, sekin oli käytävä läpi kortteja kirjoitettaessa.

    VastaaPoista
  6. Liina, ehkä eniten juuri noitten lopullisesti poistuneiden takia olen itsepintaisesti roikkunut kiinni vanhassa osoitemuistiossani. Jotenkin tuntuu hyvältä muistaa heitä vaikka vain nimiä lukemalla.

    VastaaPoista
  7. Samalla lailla varjelen vanhaa osoitemuistiota, ihmisten historiaa.
    Samalla lailla varjelen ihanilta ihmisiltä saamiani reseptejä, ne ovat siellä, täällä ja tuolla eri keittokirjojen ja -vihkosten välissä, omina lappusinaan ja aina kun osuu käsiin se on kuin uusi tervehdys vanhalta kaverilta.
    tv Outi

    VastaaPoista