Yksivuotias osaa pudottaa pyöreän palikan pyöreästä reiästä. Yrittää sitten survoa samasta reiästä myös neliskulmaista ja tähdenmuotoista. Oppii vähitellen mihin koloon mikin mahtuu.
Aikuinen ei aina opi. Survoo läpi lempi-ideoitaan oli keskustelunaihe mikä tahansa.
Ei kuule mitä sanotaan. Kuulee omat ennakkoluulonsa. Katselee avaimenreijästä.
Kuulemiseen ja näkemiseen tarvitaan rohkeutta tuntea ja ajatella uusilla tavoilla.
Niin totta tuo viimeinen lause. Kunpa sitä osaisi rohkeasti ajatella omilla aivoilla, aina ei osaa, jaksa, pysty, halua.
VastaaPoistaKirjailijatar;
VastaaPoistasitä kai pitää olla sen verran armollinen itselleen, että jaksaa odotella aikaa, jolloin jaksaa ajatella rohkeasti ja uudesti.
Se on totta, sitä helposti urautuu kurkkimaan avaimenreiästä ja unohtaa, että ikkunasta näkee enemmän.
VastaaPoistaArleena;
VastaaPoistatai että voisi kävellä ulos ovesta.
Mun täytyy muistaa ostaa kesänlapselle palikka laatikko:D !
VastaaPoistaKiitos kun kävit kylässä.
♥
Maria;
VastaaPoistakäyn ahkerasti.