Kun rakastaa kirjoja ei koskaan voi olla ikävissään. Surullinen kyllä tarvittaessa, mutta se on eri asia.
Minulla on aina pieni, ihana kirjakaaos. Pinot, jotka kasvavat, romahtelevat, odottavat lukemista.
Mutta ei tässä sentään ihan hunningolla olla, ihan vaan lievästi.
Tänään ryhdistäydyin. Imuroin, järjestelin, löysin unohtuneita aarteita, ja ihmettelin joitakin joskus aarteena pitämiäni. Pohdin kannattaako suosikkikirjailijoiden kaikkia kirjoja säilyttää, vaikka selvästi on pettynyt joihinkin niistä.
Karsin. Tyhjä tila kirjahyllyssä on luksusta.
Kirjajemmat kuulostavat tutulta;) Sama homma on mulla edessä, mutta en jaksa tyhtyä siihen pimeinä iltoina. Täytyy odottaa lomapäivää... Kyllä tuollaisesta tekemästäsi urakasta tulee hyvä mieli, tiedän!
VastaaPoistaIhastelin kirjoja hyllyssäsi. Ne näyttivät niin raikkailta, värit pastelliset, kuin taulu iso maalaus.
VastaaPoistaSivullisen on helppo ihailla, tietysti sisältö ratkaisee eivätkä sävyt ja kirjarivit.
Mutta kirjat ansaitsevat joskus tuuletukset.
Päivi
VastaaPoistaovat sen sortin urakoita, että niihin on kiva ryhtyä juuri silloin kun hyvältä tuntuu. Tänään tuntui.
Arleena
tuuletuksen mukana jotenkin pääkin tuulettui, taisi olla enemmän sen tarpeessa kuin kirjat.
Hienoa, että sentää luet niitä kirjoja ja kaaos osittain varmsti johtuu siitä. Minä vaan keräilen ja keräilen ja pinot kasvaa, mutta en saa luetuksi. Hyllyssä eikä hyllyn päällä ole enää yhtään tilaa :) mitähän seuravaksi? Tuo lukunurkkaus on kyllä huisin houkuttelevan näköinen.....
VastaaPoistaSarppu
VastaaPoistaopettelen myös sitä, ettei kaikkia kirjoja tarvitse lukea kannesta kanteen, ja jos kirja ei tule kohti neljänkymmenen ensimmäisen sivun jälkeen, sitä todennäköisesti ei kannata lukea sen pitemmälle.
Hyvin olet saanut järjestettyä tai sitten piilotettua kirjahyllysi kaaoksen. Täällä on myös suunnitelmissa perusteellinen kirjahyllyn siivous ja jopa niin, että osa kirjoista annetaan pois.
VastaaPoistaKirjahyllyn tyhjä tila olisi luksusta.
Minullakkin lukemattomien pino kasvaa ja kasvaa...
VastaaPoistaminulle tulee aina sellainen "lukuaika" jolloin luen kirjoja putkeen, vaikka kuinka monta ja sitten taas tulee tällainen suvantovaihe, jolloin en saa lainkaan luetuksi...
Marjatta
VastaaPoistakokemus on kyllä osoittnut, että tyhjä tila täyttyy nopeasti ja järjestyskin on tilapäistä.
Irmastiina
lukemattomien pino on myös ihana asia, siinä ties mitkä aarteet odottelevat rauhallisesti että tulisivat löydetyiksi.