Etteivät linnut putoilisi oksiltaan

Rouva Kameleontti ilahdutti tunnustuksella, joka on tarkoitettu pienten, alle 200:n lukijan blogeille.
Kiitos Kameleontti!

Kun mietin kenelle itse antaisin tunnustuksen, huomasin ajattelevani kannustamista ja tunnustuksen antamista noin yleensäkin.
Mieleeni tuli henkilöitä tuttavapiiristäni. Joillekin kannustaminen ja rohkaisu, kiitämällä ilahduttaminen ja yleinen positiivisen huomion antaminen on luontevaa ja itsestäänselvää, ja kun on ollut hetken heidän seurassaan, huomaa saaneensa voimia ja iloa. On myös heidän vastakohtiaan, heitä, joiden seurassa kukat kuihtuvat ja linnut putoilevat oksiltaan.

Kukaan tuskin menee pilalle kiittämisestä, mutta kiittäminen on taito, jonka voi menettää tai opetella.
Sitten istun itse tässä ja juuri nyt sormi suussa miettien kenelle antaisin tunnustuksen eteenpäin.
Ei se kuulkaa niin helppoa olekaan!

Sitten rentoudun, eihän tunnustuksen jakaminen ole suoritus, jossa pitäisi osua täsmälleen oikeaan ja parhaaseen.
Siis tässä:
Jaana ja Katriina.
Olisi monta muutakin. Vaikka kuinka monta!