Aamuyöllä kiipesin pöydälle.
En tanssinut vaan kiskoin irti palovaroittimen, joka kiljui desibelit täysillä patterin loppumista.
Ei olisi kannattanut virnuilla viikko sitten.
Saimme silloin kutsun juhliin, ja kutsun alle oli präntätty ps: Onko palovaroittimet testattu?
Aikaisesta aamujumpasta huolimatta päivästä tuli hyvä.
Kun pääsee pöydältä takaisin vielä lämpimään sänkyyn, ja nukkuu uudet unet, tai kun tulee kotiin pakkasesta ja viimasta, ehtii huokailla muutaman ylimääräisen kerran: Ihanaa.
Sekin oli ihanaa, että baristan capuccinokuppiini loihtima maitovaahtosydän ei hävinnyt minnekään, vaikka kuppi muuten oli jo tyhjä.
ps. Onko palovaroittimet testattu?
Sydän jäljellä, se jäi hetken muistoksi.
VastaaPoistaPirkko, tää sai hymyn huulille. Muistin nääs, että meilläkin on herätty joskus yöaikaan samanlaiseen metakkaan..
VastaaPoistaPitääkin tarkistaa tilanne, kiitos muistutuksesta:)
Valoisaa viikonloppua!
Arleena
VastaaPoistaOli vahvaa tekoa, semmoinen on hyväksi sydämille.
Hannah
Sinulle myös hyviä ja valoisia asioita viikonloppuusi!
tärkee, erityisesti nyt kun lämmitellään kovin
VastaaPoistaHannele
VastaaPoistaNiinpä, mutta helposti unohtuu.
Heh, edellinen palovaroitin varoitteli meitä vähän väliä. Se vaihdettiin ja sijoitettiin varmuuden vuoksi kirjahyllyn päälle vähän helpomman ylettymisen takia. Eipä ole tullut testattua...
VastaaPoistaKatriina
VastaaPoistaSiinä pöydällä keikkuessani tuli kyllä mieleen, että systeemi voisi olla fiksumpi, tai härveli ainakin helpommassa paikassa.