Poikkesin vaatekauppaan.
"Pyydä apua jos tarvitset", sanoi myyjä. Lupasin pyytää.
Kävelin mekkorekille. Myyjä liimautui varjokseni ja sanoi:" Mielettömän ihania, eikös vaan?"
Nyökyttelin.
Varjo jatkoi:" Tänä keväänä pastellit ovat ihan must, vai mitä?"
Taas nyökyttelin.
Sitten Varjo toi pyytämättä eteeni pinon housuja ja hehkui:" Nämä ovat uusinta uutta, viedään ihan käsistä!"
En vienyt.
Aloitin poistumisen.
Varjo ehti eteeni, osoitti neulehyllyä ja valisti:" Merinovillaan kannattaa aina panostaa."
Olin jo panostettu. Kaulassani panoksena vanha merinovillainen raitahuivi.
Kadulle selvittyäni mietin olisiko ollut joku fiksu tapa vaientaa yli-innokas myyjä.
Kun keksit niin kerro mullekin. Täytyy myöntää, että välttelen pikkukauppoja, sillä niissä usein joutuu tuollaisen innokkaan "asiakaspalvelun" uhriksi.
VastaaPoistaJotkut myyjät ovat tosi ärsyttäviä, kun tuppaavat väkinsin myymään...ja jossakin kaupassa taas ei saa palvelua sitten millään...:)
VastaaPoistaEi ollut ehkä tilannetajua sillä myyjällä. Tuohon settiin kyllä sopisi ihanasti sellaiset poltetun oranssit tai punaiset housut;)
VastaaPoistaAloitin oman kevääni ostamalla punaiset kävelykengät, siis paksupohjaiset kuomat. Nyt toivon löytäväni samanväriset farkut.
Jaana
VastaaPoistaPahasti pelkään, etten keksi.
Irmastiina
Ainakin Helsingin Stockmannilla alkavat myyjät olla vähissä. Etsin myyjää ihan tosissani ainakin lastentarvikeosastolla.
Katriina
Poltettu oranssi on väri, joka alkaa näyttää silmissäni yhä houkuttelevammalta. Siitä vaan on pitkä matka siihen, että itse pukeutuisin muuhun kuin mustaan tai harmaaseen.
Toivottavasti löydät farkut.
No mutta: Paljon harmaata ja ihan pikkuisen poltettua oranssia... Vaikka yhden napin verran. Siitä se lähtee. :)
VastaaPoistaKata
VastaaPoistaJos kerran repäisen, voisin sitten tehdä sen kunnolla: kaksi nappia!