Jostain syystä olen aina ajatellut että ruusut kuuluu saada lahjana, että niitä ei voi ostaa itselleen, ja jos ostaa, se on hiukan noloa.
Olen ajatellut niinkin että ruusu on pönäkkä, tärkeilevä, ei omani ollenkaan.
Varsinkin kirkkaankeltainen ruusua olen pitänyt jonkinlaisena symbolina kaikelle vulgäärille.
Samoin oransseja.
Sitten ajatukset menivät uusiksi.
Jonotin lähikaupan kassajonossa ja siinä jonottaessani nappasin kassan vieressä seisovasta ämpäristä kimpun oransseja reilun kaupan ruusuja.
Ovat kauniita.
Keltaisia en kyllä suostu ostamaan vieläkään.
Mieheni osti minulle nuorempana aika kimpun keltaisia ruusuja synttärilahjaksi. Vähitellen sain sanottua, että tykkäisin enemmän jostakin muustä väristä. Oikeasti inhoan keltaista.
VastaaPoistaOranssissa on energiaa ja nuo sinun ruususi ovat ihanan herkkiä. Ruusu on jotenkin äärinaisellinen kukka. Toivoisin, että niissä olisi vielä nykyisinkin tuoksu, vaan ei ole.
Kaikenlaisia rajoitteita meillä on takaraivossa, mutta aikuisella on oma lupa:)
Minä ostin eilen kimpun reilun kaupan oransseja tertturuusuja. Ihanaa helliä itseään kauneudella. :)
VastaaPoistaTotta mooses nainen voi ostaa itselleen kukkia! Ja mitä tahansa muutakin mitä päähän pälkähtää.
VastaaPoistaKatriina
VastaaPoistaNyt piti ihan nuuhkia näitä ja kyllä ne tuoksuvat. Tuoksu vaan on niin hento, että nenä täytyy työntää ihan kiinni kukkaan.
Siinä nenä ruusussa sain assosiaation: ensimmäiset päivät vastasyntyneen vauvan kanssa onnesta melkein pökerryksissä.
Morso
VastaaPoistaAi niitäkin on, meidän lähikaupassamme en ole niitä nähnyt. Ovat ehkä vielä kauniimpia kuin nämä jäykkävartiset. Tertturuusuista olen tykännyt jo ennen tätä uudelleenajattelua.
Ina
En tajua miksi juuri ruusujen ostaminen on ollut minulle niin sitkeä pala kun muuten ostan kotiin paljonkin kukkia.
Päähänpälkähdyksistä se että odotan mielelläni että pääni sensuroisi osan pälkähdyksistä ennen kuin ne toteutan.
Reilun kaupan oranssit maljakossa tänään täälläkin. 10. Yksi äidille, loput 9-vuotiaalle kummisedältä:)Ihan toimivat. Ja yllättävän nätit. Seuraavaksi taidan ostaa itse.
VastaaPoistaTinttarus
VastaaPoistaAi sielläkin.
Nyt täällä taitaa käydä niin, että nämä eivät jää viimeisiksi itseostetuiksi ruusuiksi.
Vähän kummastuttaa miten nuo voivat olla niin halpoja ja miten se reiluus menee käytännössä. Paljonkohan viljelijä yhdestä ruususta saa.
Upeita ruusuja! kai ajatus siitä, että ruusuja ostetaan vain toiselle eikä itselle, on muodostunut siitä, kun niin usein niitä lahjana käytetään. Hyvä, kun repäisit itsesi ajatuksesta irti ja tuon upean kimpun ostit!
VastaaPoistaKun vielä olin nuori, iskostettiin päähän, että keltainen ruusu on hylkäämisen merkki. En nyt kyllä sitä enään usko.
Reilun kaupan ruusuja maljakossa täälläkin, vaalenpunaisia. Ne keltaiset ruusut, joita blogissani näit, olivat mieheni ostamia. Kauniita ovat nekin mielestäni varsinkin isona kimppuna. Enkä usko, että hän on minua hylkäämässä ;)
VastaaPoistaMummeli
VastaaPoistaSitä tulee tehtyä yhtä jos toistakin mokaa jos ei tiedä, mikä milloinkin sopii. En ole tiennyt keltaisiin ruusuihin liitetystä merkityksestä, mutta en muista niitä kenellekään ostaneenikaan. Sensijaan olen ostanut viemisiksi usein valkoisia kukkia, milloin mitäkin sorttia, kunnes kuulin että ne ovat monen mielestä surunvalittelukukkia samoin kuin krysanteemit.
Jaana
VastaaPoistaSinun blogisi keltainen ruusu nökötti niin nätisti siinä kirjan päällä.
Keltaisesta täsmentäisin vielä että minusta hyvin haaleankeltainen, melkein kermanvärinen on kaunis ruusuväri.
Täällä on edelleen maljakollinen valkoisia reilun kaupan ruusuja. Ostin ne miehelleni hänen syntymäpäivänään puolitoista viikkoa sitten ja ne alkavat nuupahdella vasta nyt.
Upeita ruusuja!
VastaaPoistaMinusta on ihanaa ja tekee hyvää, kun pystyy piintyneiksi tavoiksi muuttuneista valinnoistaan luopumaan. Itsekin ostan aina viikonlopuksi pari tulppaanikimppua, mieluiten valkoisia. Viimeaikoina vaaleisiin ruusuihin on herännyt kiinnostus.
Nuorempana tapasin ostaa vaaleanpunaisia ruusuja jotka oikein tuoksuivat.
Rita
VastaaPoistaTotta, turhista tottumuksista kannattaa luopua. Asioita voi ajatella uusiksi ja suunnitella uudet reitit, mutta usein sitä edeltää joku sisäinen, ehkä kauankin muhinut valmius muutoksiin. Ruusujen kohdalla ei sentään ole kyse mistään niin dramaattisesta, mutta jotain kyllä niksahti päässäni ihan kivasti.
Minusta on vitsikästä, kun sitä voi muuttaa mieltään ihan tuosta noin vain. Minäkin teen juuri noin. Voin kuvitella inhoavani jotain ja seuraavassa hetkessä haluan juuri sitä.
VastaaPoistaKirjailijatar
VastaaPoistaJep!
:)
Ostan reilun kaupan ruusuja K-kaupasta usein viikonlopun edellä. Usein ne kestävät koko viikon, kun vaihtaa vettä. Olen kokeillut kaikkia värejä, jostain syystä en keltaisia. En ole asiaa kyllä tuolta kannalta silti ajatellut.
VastaaPoistaPäivi
VastaaPoistaTäällä 18.4 ostetut valkoiset reilun kaupan ruusut aina vaan kauniina, varsia vaan olen lyhentänyt ja vaihtanut vettä kerran.