Onnellinen se, joka on säästynyt tapaamasta vallastaan humaltuneita.
Heitä, jotka astuvat huoneeseen täyttäen sen.
Joilla on iso ääni ja hymy joka ei anna vaan ottaa.
Heitä, jotka hylkäävät sen, josta eivät hyödy. Kävelevät yli, katsovat ohi, eivät kuuntele.
Säästyvät katsomasta silmiin, eivät ehkä uskaltaisikaan koska niistä saattaa nähdä oman kuvansa, heikkoutensa, avuttomuutensa.
Kun valtansa vallassa oleva ojentaa kätensä kannattaa olla tarkkana.
Olipa hieno teksti+kuva-yhdistelmä ja tuo mitä sanot on erittäin totta. Minä en ainakaan kuulu niihin onnellisiin, jotka olisivat välttyneet tapaamasta kuvaamasi tapaisia ihmisiä.
VastaaPoistaPaljon on kuvaamasia ihmisiä..... ihan arkielämässäkin heihin törmää.
VastaaPoistaJaana
VastaaPoistaKiitos kauniista sanoistasi.
Onkohan lopultakaan ketään , joka olisi välttynyt.
Irmastiina
Minäkin uskon, että heitä on paljon, ja että vaarallisimmat eivät edes pidä kovaa ääntä vaan käyttelevät valtaansa salaa.
On jotenkin surullista, että me ihmiset pelaamme lajitoveriemme kanssa kaikenlaisia pelejä,
VastaaPoistaja että tarvitaan harjaantunutta silmää (ja pitkää elämää)
niistä selviämiseen.
Viisas posti taas!Kiitos Pirkko.
VastaaPoistaNäitä olemme me kaikki varmasti tavanneet.
VastaaPoistaJoskus tulee tunne, että itsekin syyllistyy korskeuteen ja kiipeää jalustalle. Toivottavasti osaan laskeutua sieltä alas, enkä jää kailottamaan kukkulalle.
Valta sokaisee, siitä on esimerkkejä päivittäin.
Tuskin kukaan välttyy tämän sortin humaltuneita tapaamasta. Ovat ihmisiä jotka esineellistävät kanssaihmisensä.
VastaaPoistaJotkut joutuvat toistamiseen heidänlaisten vaikutuspiiriin, siten ehkä oppivat varomaankin.
Rva Pioni
VastaaPoistaSurullista, vaarallista ja niin sääli.
Maria
Kiitos sinullekin.
Arleena
Ehkä jokainen joskus, mutta todennäköisesti aika harva viihtyy pitempään jalustalla, varsinkaan jos näkee, että valtaan liittyy aina vastuu. Vallasta humaltuminen ehkä taas pitää sisällään senkin, että ei välitä siitä vastuusta.
Rita
Taitaa olla juuri niin kuin kirjoitat, vääränlaisessa vallankäytössä on aina kyse toisten esineellistämisestä.
Valta on yksinkertaisesti vaarallista! Se on niin hunajaa kun sitä saa tarpeeksi, että harva valtaa omaava osaa hallitusti elää sen kanssa. Ei tarvitse kuin palautella mieleen näitä meidän entisiä päämisnisterejä, Vanhasta ja Lipposta. Vallasta sairastuneita, siis minun mielestäni. Olen valtasairauksiin suorastaan ylireagoiva, kun olen työelämässä ja muuten läheltä muutamaa valtaan sairastunutta joutunut seuraamaan. Itse pyrin olemaan vähäisenkin vallan kanssa tosi nöyränä ja varovainen.
VastaaPoistaPäivi
VastaaPoistaMuistan kun edelliseltä presidentiltämme kysyttiin joskus hänen ensimmäisen virkakautensa alussa uskooko hän että valta voi turmella, ja hän vastasi -"Tottakai valta turmelee, toivon vain ettei kovin paljon".
Valta ei välttämättä ole kovinkaan käyttökelpoista, ja irrallaan vastuusta todella vaarallista. Uskon, että vaarassa ovat sekä vallankäyttäjät, että vallan kohteet.
Sitten on tämä oma pieni arkivalta, joka sekin tarjoaa mahdollisuudet tehdä niin hyvää kuin pahaakin. Viisaasti sanot kun toteat, että sen kanssa kannattaa olla nöyrä ja varovainen.