Luulen, että korkeintaan toukokuu pystyy kilpailemaan ihanuudesta elokuun kanssa.
Elokuu, minun elokuuni siis, on aina ollut jonkin uuden alku, mahdollisuus, josta en ole ennen tiennyt, välttämättä ei konkreettinen, enemmänkin jotain joka tapahtuu minussa jos annan sen tapahtua.
Elokuu on hyvä aika tarkastaa rutiineita, luoda uusia, luopua niistä, jotka ovat valmiita luovutettaviksi.
Vielä en tiedä kovin tarkasti mitä tapahtuu. Suunnittelen kaikenlaista.
Elokuussa elo kypsyy ja korjataan. Sitten aletaan valmistauta uuteen kauteen. Ehkä siksi elokuussa onkin hyvä aloittaa jotain uutta. Elokuu on täyttymyksen aikaa, vähän niinkuin lokakuun alkupuoli, jolloin ruska valmistaa puut talvea varten.
VastaaPoistaMinulle ehkä rakkain kuukausi on maaliskuu, jolloin valo alkaa saada voiton talven pimeydestä ja elämä alkaa herätä. Toinen ihana on touko-kesäkuun vaihde, jolloin luonto herää aivan tosissaan ja kasvun kausi on edessä.
Elokuu on minustakin ihana kuukausi....syksyn odotusta täynnä...rakastan syksyä...:)
VastaaPoistaIna
VastaaPoistaMaaliskuu on ainakin Helsingissä usein likaisten lumikasojen ja katupölyn aikaa, siksi suhteeni siihen on melko kaksijakoinen. Toisessa vaakakupissa valo ja lisääntyvä lämpö.
Irmastiina
Kun aina joskus tulee puheeksi suhtautuminen vuodenaikoihin ja kuukausiin, olen hämmästynyt, miten harva tuttavapiirissäni sanoo rakastavansa heinäkuuta. Miksiköhän.
Minulle toukokuu on aina ollut rakkain kuukausi, liekö siksi että olen silloin syntynyt. Ei elokuussakaan vikaa ole, mutta minusta se on hiukan surumielinen. Kesä alkaa olla ohi ja tuntuu että jokin päättyy. Siksi oli ihanaa lukea miten itse ajattelet juuri toisinpäin. :)
VastaaPoistaKirsikka
VastaaPoistaEhkä tässä on sekin, että olen syntynyt elokuussa :)
Täällä yksi syyskuun lapsi. Pidän myös syksystä paljon, kuten sanoit, minustakin tuntuu, että syksyssä on mahdollisuus jonkin uuden alkuun.
VastaaPoistaTeuvo Vehkakari
VastaaPoistaTervetuloa toistekin. Hyvää loppukesää sinnekin.
Jaana
Minäkin pidän syksystä (elokuu ei mielestäni ole vielä syksyä). Tuntuu, että kesä on pysähtymisen aikaa, vaikka ei se tietenkään niinkään ole kaikille, syksy taas aktivoi ja sysää liikkeelle.
Teuvo Vehkalahti
VastaaPoistaElokuu ei näköjään vielä ole herättänyt minua kunnolla; anteeksi siis väärinkirjoitettu nimesi.
Pirkko, puit viime päivien aatoksiani sanoiksi. Elokuu antaa uusia alkuja ja kypsyttelee monin tavoin, niin mieliä kuin luontoa. Ihanaa aikaa, omalla erityisellä tavallaan.
VastaaPoistaOi nuo akkunakuvat, kauniit.
Elämyksellistä elokuuta!
Hannah
VastaaPoistaOlen vähän heikkona ikkunoihin.
Elokuun hyviä asioita myös sinulle!
Minua alkaa elokuussa jo hieman tehdä haikeaksi syksyn läheneminen. Pyyhin se pois vielä. Uskon tuohon syntymäteoriaan. En ole yhtään syksyihminen, mutta joulukuussa (syntymäni kuussa) elämä alkaa taas hymyillä. Joka vuosi, kuin taikaiskusta!
VastaaPoistaPäivi
VastaaPoistaVaikka syksystä pidänkin olen vahvasti sitä mieltä ettei elokuu ole syksyä, ja aina hämmästyn, kun joku sanoo että - ai, sinä olet syksyllä syntynyt, kun mainitsen syntyneeni elokuun loppupuolella.