perjantai 6. elokuuta 2010

Ilman kirjaimia

Sanoja suurempi, fraktuura collagestani v.08

Elämääni on ilmestynyt vauva. Lapsenlapsi, ensimmäiseni.

Vauvalla on suuri, sininen katse. Keskustelemme paljon katseillamme. Niin on hyvä. Aina ei tarvita kirjaimia.

Silmillä on vaikea valehdella.
Lähettänyt klo
Tunnisteet:

3 kommenttia:

  1. Liivia6. elokuuta 2010 klo 3.03

    Onnea! Miltähän mahtaa tuntua...varmaan mahtavalta. Minäkin tahdon mummuksi sitten joskus.

    VastaaPoista
  2. Pirkko6. elokuuta 2010 klo 13.19

    Kiitos! Olen kyllä vauvan onnellisesti höperöittämä.

    VastaaPoista
  3. Maria7. elokuuta 2010 klo 9.27

    Ihanaa saat kokea.itse sain onnen tutustua ensimmäisen lapsenlapseeni kesäkuun alussa.Meillä on jo ihan oma katseyhteys tyttösen kanssa.Ja voi miten se menee syvälle sydämeen.Onnea ja uskallusta löytää omanlaisesi mummuus.(minä olen mummu,toinen isoäiti halusi olla mummi:))

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)