perjantai 6. elokuuta 2010

Ilman kirjaimia

Sanoja suurempi, fraktuura collagestani v.08

Elämääni on ilmestynyt vauva. Lapsenlapsi, ensimmäiseni.

Vauvalla on suuri, sininen katse. Keskustelemme paljon katseillamme. Niin on hyvä. Aina ei tarvita kirjaimia.

Silmillä on vaikea valehdella.

3 kommenttia:

  1. Onnea! Miltähän mahtaa tuntua...varmaan mahtavalta. Minäkin tahdon mummuksi sitten joskus.

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Olen kyllä vauvan onnellisesti höperöittämä.

    VastaaPoista
  3. Ihanaa saat kokea.itse sain onnen tutustua ensimmäisen lapsenlapseeni kesäkuun alussa.Meillä on jo ihan oma katseyhteys tyttösen kanssa.Ja voi miten se menee syvälle sydämeen.Onnea ja uskallusta löytää omanlaisesi mummuus.(minä olen mummu,toinen isoäiti halusi olla mummi:))

    VastaaPoista