Kotiinpaluu ja vielä toinenkin

Rakastan Tukholmaa. Koskaa en ole asunut siellä, mutta joka
kerta sinne saapuessani tunnen tulevani kotiin.

Sturekattenin kuluneet portaat ja pikkuruinen pihaterassi, hallit,
Södermalm, Vasastan, Josef Frankin kankaat. Kuljen rutiinilla
samat reitit, katson samat katsottavat. Eniten kuitenkin nautin
ihmisten katsomisesta.

Kotiinlähtö Tukholmasta on tuntunut usein haikealta. Muutama
viimekertainen lähtö on kuitenkin yllättänyt. Olen tuntenut itseni
kylläiseksi ja valmiiksi lähtemään.

Tukholma on edelleen rakas, nyt vaan tunnen olevani valmis
jonkin minulle siellä olevan tärkeän kanssa. Tänään palasin
Helsinkiin ja se oli myös henkinen kotiinpaluu. Rakastan
Helsinkiä.