Minua hemmotellaan. Ikkunan takana alpit ja Bodensee.
Lasissa kuplivaa juomaa. Sinisessä illassa salamat,
veteen rakennetulla näyttämöllä Verdiä. Tenori kahlaa järvessä
ja laulaa. Kuoro ui ja laulaa. Aida seisoo järvessä ja laulaa.
Seuraavana aamuna mies menee parturiin. istun katukahvilassa
ja odotan. Taivas repeää, katukahvila tyhjenee, vain minä jään
istumaan keskelle yhä vetisemmäksi muuttuvaa näyttämöä.
Mies tulee parturista onnettoman näköisenä. Ajattelen kerittyä lammasta.
Lohdutan: "Tukka kasvaa nopeasti". En laula.
Toivottavasti keritty lammas ei ole enää kovin onneton!
VastaaPoistaAnna, sitä lohdutettiin ja taputeltiin, joten eiköhän tuo tokene.
VastaaPoistaKeritty lammas, oi voi :)
VastaaPoistaTuo mitä kerroit itsesi hemmottelusta kuulostaa niin ihanalta, minä haluaisin syksykaupunkiin johonkin. Hetkeksi pois täältä, ehkä lokakuussa, ei tarvitsisi paljon. Näin tähdenlennon pari viikkoa sitten, ehkä tuo haave voisi toteutuakin.
Kirjoituksesi on kuin soljuvaa runoa :)
VastaaPoistaHimalainen, totta, paljoa ei aina tarvita, jo pieni pyrähdys antaa uutta. Parasta sittenkin usein matkan suunnittelu ja odotus. Toisaalta kotiinpaluu on usein ollut paras osa matkasta. Tähdenlennolle hyvää jatkoa!
VastaaPoistapirkko, kaimani, kiitos sinulle! (Kirjoitat nimesi pienellä alkukirjaimella, vai oliko se erehdys?)
Olet kynätaituri :) Minulle iski matkakärpänen lukiessani kirjoitusta. Miten kiva olisikin lentää johonkin vaikka vain viikonlopuksi.
VastaaPoistaOnneksi villa on uusiutuva luonnonvara ;)
Mukavaa alkanutta viikkoa!
Marie Elisabeth, uusiutuu jo vauhdilla, toivon.
VastaaPoistaKiitos kannustuksesta, semmoinen on tervetullutta vasta- alkajabloggarille.
Järjestämäsi superpiknik oli kyllä vähintään yhden viikonloppulennon vertainen, mutta ymmärrän kyllä että matkakärpänen houkuttelee pitemmällekin. Itselleni toimii jo pikakäynti Tukholmassa melkoisena voimanlähteenä.
Sait minut täällä hekottelemaan. Oli tenori ja keritty lammas. No mutta, lampaat pitää keriä joskus. Tuo ensimmäinen kuva on hieno. Ihmeellinen illan sininen hetki.
VastaaPoistaKirjailijatar, nyt lohdutus osui minuun. Olinkin tarpeessa. Siinä missä näet hienon sinisen hetken, näin itse töppäilyni kameran asetusten kanssa. Kommenttisi jälkeen muistan: hieno oli. Se hetki.
VastaaPoista