Päästän kesän menemään, en pitele kiinni. Rakastan syksyä,
mutta avaan sille oven viivytellen. Viihdyn kynnyksellä.
Järjestelen pois kesäasioita; kesäkassi, kesäkengät ja hassu
hattu ylähyllylle odottamaan uutta kesää. Aurinkolasit saavat
jäädä.
Tässä välitilassa on niin paljon ihanuuksia. Vadelmat, ensim-
mäiset kotimaiset omenat, Kanttarellit, uudet kirjat, Kehäkukat
ja Asterit, suuri pehmeänharmaa huivi, kobolttitaivas ja horison-
tissa kelluva kuu.
Kynnyksen takana uusia alkuja.
Kirjoitat kauniisti! Minäkin fiilistelen jo syysasioita.
VastaaPoistaAnna, kiitos! Fiilistellään.
VastaaPoistaMinä en ole vielä hennonnut laittaa kesävaatteita pois... mutta villatakki päällä istun ulkona, eilen illalla toppatakki päällä kipitin kasvimaalla, täällä on niin kylmä jo iltaisin, halla on tullut, yhdessä hetkessä meni kesä.
VastaaPoistaTäytyy vain sulkea se ovi, ensi kesänä on uusi ovi, siihen saa uskoa.
Himalainen: villatakki pelasti omankin aamuni. Täytyy näköjään uskoa, että ovi on suljettava, mutta saa avata oven syksyyn.
VastaaPoistaI'll still have hope for a few more weeks and then I'll put away my summer shoes. :) CL
VastaaPoistaCL: Hope your hope does not fail.
VastaaPoistaSyksy on melkein paras vuodenaika, mutta en silti hellitä syksystä :)
VastaaPoistaen hellitä kesästä..
VastaaPoistaMulla on ollut joskus kirjoitus ihan täsmälleen samalla otsikolla. Kertoo ehkä siitä että kynnyksellä viihdyn minäkin.
VastaaPoistatoisaalta...kun tarkemmin ajattelen: vähässä ovat esim. ne vaatteet joita täällä meillä voi/joutuu pitämään vain kesällä tai vain talvella. Suurin osa kuteista on ihan samoja ympäri vuoden.
Hannele, ei hellitetä mistään hyvästä!
VastaaPoistaPiilomaja, kynnykseltä näkee usein moneenkin suuntaan.