Nuutunut olo. Olen kohdellut itseäni huonosti, ollut liikaa sisällä, syytellyt jäisiä katuja, kiireitäkin.
Tekosyyt eivät tänään riitä. Tahdon ulos aurinkoon.
Tyhjät hetket, se että kävelee kävelläkseen, istuu yksin kahvilassa tai vaikka bussissa.
Ajatukset lepattavat. En yritä ohjata niitä.
Jos ottaa askeleen etäisyyttä itseensä, näkee ehkä tarkemmin minne ajatukset vievät, mitä tahtovat.
Satunnaisessa on kuvio.
Tyhjät hetket ovat luovuuden lähde.
VastaaPoistaNyt ulos aurikoon!
VastaaPoistaIna
VastaaPoistaMutta oudon helposti niistä tulee huono omatunto.
Irmastiina
Tottelen.
Tarpeellistakin joskus nuutua – eikä olla aina tehokas.
VastaaPoistaTuttu tunne tuo syyllisyys, jos ei käytä tehokkaasti aikaansa tai ei saa vapaa-ajallaan kotona tehdyksi tärkeänä pidettyjä asioita. Ne on varmaan syvällä meissä nuo ahkeruudenopit. Puolustelen kotilaiskuuttani ajatuksella, että ahkeruus ei välttämättä ole aikaansaavuutta.