Tänä vuonna meillä oli kaksi juhannusaattoa.
Kun Suomessa oli aatto, lähdimme Tallinnaan.
Aurinko, meri, lämpö ja lukematon määrä valkoisia purjeveneitä. Melkein kliseinen idylli.
Seuraavana päivänä uusi juhannusaatto Tallinnassa.
Satoi. Paljon ja vaakasuoraan. Myrsky, ainakin pieni. Kaunis myrsky.
En ole koskaan oppinut laittamaan säitä arvojärjestykseen. Sen varmasti oppisi jos ryhtyisi vaikka viljelijäksi, mutta koska en ole ryhtynyt, nautin melkein joka säästä, ainakaan en juuri valita.
Sitä mille ei mitään voi, ei ehkä kannata surra, toisaalti ei sitäkään, mille voi.
Kamalaa, miten reippaalta tämä kuulostaa!
Olen jotensakin samaa mieltä säistä.
VastaaPoistaKai vähän kuin tuuliviiri siinäkin suhteessa.
Tykkään paljon ja laidasta laitaan.
Tänäänkin oli niin mukava sade,
löysin kirppikseltä tiiviimmmät kengät jalkaan;)
Parasta ottaa ilo irti siitä, mistä sen saa. Sadepäivässä on sadepäivän ilot.
VastaaPoistaRva Pioni
VastaaPoistaMukava sade kuulostaa jo sanaparinakin piristävältä, ja silloin kun tiiviitkin kengät pettävät, on ihan mukavaa myös kävellä paljain jaloin. Muistan illan, jolloin satoi kaatamalla, ja kävelin kotiin läpimärkänä, kengät kädessä. Pikkutyttö minussa nautti.
Katriina
Sadepäivien iloja onkin vaikka millä mitalla!
Täällä, myös säästä, kuin säästä tykkäävä...:)
VastaaPoistaMikä sen ihanampaa, kuin kesäinen vesisade.
Kauniisti sommitellut kuvat. Varsinkin alimmaisessa on hyvin saavutettu sadepäivän tunnelma.
VastaaPoistaToden totta, sitä mille ei mitään voi, ei kannata harmitella.
Irmastiina
VastaaPoistaSekin on ihanaa, ettei koskaan oikein varmasti tiedä millainen sää on huomenna. Ainakin minä tykkään tästä yllätyksellisyydestä.
Ina
Kiitos.
Vaakasuoraan satavan veden kuvaaminen oli kyllä haasteellista, eikä oikein onnistunut.
Meillä on juhannusta siirretty, mutta Virossa se on kai omalla paikallaan.
VastaaPoistaSään vaihtuminen yllättää suomalaiset. Milloin kevättulvat, kylmä alkukesä, juhannuksena sataa, syksy on liian lämmin, talvi ja lumisateet yllättävät, lunta tulee liikaa, keväällä on jäisen liukasta jne.
Olemme varmaan hyvin sopeutuvaisia yllätyksistä huolimatta.
Arleena
VastaaPoistaVirossa juhannus todellakin siinä, missä se meilläkin ennen siirtelyä oli.
En ole tullut ajatelleksi, että sopeutuvaisuudella olisi sään kanssa tekemistä, mutta nyt kun mainitset asian, aloin ajatella, että varmaan säälläkin on osuutta asiaan. Tai hm, olemmeko kansana sopeutuvaisia?