torstai 30. joulukuuta 2010

Muumimamman vaihtoehtoiset strategiat



Sisäinen muumimammani antaa merkkejä itsestään.
Ei tahdo paistaa lettuja, ei keittää hilloja.
On herännyt tahtomaan talviunille.

Vastustan muumimammaani. Vähän pakkokin vastustaa.
Mamman talviuni on epäkäytännöllinen juttu.

Kehittelen oman versioni.
- Lakkaan moittimasta itseäni siitä, että viihdyn nojatuolissa lukemassa.
-Opettelen juomaan teetä.
-Vien työhuoneelle paksut villasukat.
-Hankin oikein kauniin torkkupeiton.
-Ostan valkoisia tai vaaleanpunaisia tulppaaneita.

Saatan kyllä paistaa lettuja.

17 kommenttia:

  1. Tuota on liikkeellä:D
    Mä annoin periksi!Nukun torkut vaikka pahimman rumpujen harjoitusten ja sähköbasso pomputuksen keskellä.Jos nukuttaa.Juon teetä ja suklaakahvia aina kun tekee mieli.Torkkupeittooni ei uskalla koskea isokokoinen mieheni-haluaisin vaaleanpunaisia tulppaaneja mutta kun en saanut jouluruusuakaan-taidan olla ilman.
    Lettuja juu-saa meillä paistaa kaunis tytär(toinen)Mymmelimme
    Ihanaa päivää sinulle♥

    VastaaPoista
  2. Maria, minusta tuntuu siltä, että niitten vaaleanpunaisten tulppaanien suhteen ei kannata antaa periksi, varsinkin juuri siksi kun saanut jouluruusua!
    Sinulle myös hyvää ja ihanaa päivää! Ja tulppaaneja!

    VastaaPoista
  3. Pidetään päämme, me muumimammat!

    VastaaPoista
  4. Huomaamattani nostin tyhjän maljakon pöydälle odottamaan. Tulppaaneista haaveillen...Joulun jälkeen ne tuovat tuulahduksen uudesta. Valkoisina tai vaaleanpunaisina. Ehdottomasti.
    Villasukat, villatakki ja kuumaa kuppi. Taukoamatta. Se samperin taatelikaakkunen , en osaa ohittaa viimeisiä siivuja, vaan nappaan.
    Annetaan lupa laiskottaa ja oloilla.

    VastaaPoista
  5. Voi, tuolisi kyllä houkuttelee kirjan äärelle. Sisäistä muumimammaa on hyvä välillä kuunnella! Oikein hyvää uutta vuotta sinne! =)

    VastaaPoista
  6. Kirjojen lukemisesta nojatuolissa ei kyllä ikinä pitäisi joutua potemaan huonoa omaatuntoa, etenkään jos on noin houkutteleva kirjahylly vieressä kuin teillä näkyy olevan!

    Kannattaa opetella juomaan teetä, se on niin mukavaa. Ja hyvää.

    Leppoisaa vuodenvaihdetta!

    VastaaPoista
  7. Pioni, ehdottomasti!

    Tinttarus, voi taatelikakku! Kokonaan unohtui sen leipominen tänä vuonna. Uutena sitten, tai jos laiskottaa niin sitten ei.

    Dahlia, sinullekin kaikkea hyvää tulevaan vuoteen!

    VastaaPoista
  8. Lumikko, teenjuonnin opettelu on ollut jo kauan agendassa, tuloksetta. Ehkä ensi vuonna?
    Sinulle myös leppoisaa, tai sitten jollain muulla tavalla ihanaa, vuodenvaihdetta!

    VastaaPoista
  9. Muumimammalla on siellä kaunis ja kadehdittavan kokoinen kirjahylly:) Lampunjalkakin kertoo kieltään, joten turha on potkia. Toivottavasti saat lukea rauhassa.

    VastaaPoista
  10. Hannele, hyvää uutta vuotta itsellesikin, lupauksin tai luoauksitta!

    Katriina, kiitos! Yritän olla potkimatta ;)

    VastaaPoista
  11. Onnelista ja antoisaa tulevaisuutta!

    VastaaPoista
  12. Voi, kirjan lukeminen nojatuolissa on ihana oikeus. Siitä ei huonoa omatuntoa saa kerätä.
    Minua kiehtoisi Nuuskamuikkusen talvenvietto; reppu selkään ja etelää kohti uusia lauluja tekemään. Välillä nuotiolla lettuja paistellen, jos nälkä yllättää.

    Rauhallista ja tyytyväistä vuotta 2011!

    VastaaPoista
  13. Liina, Nuuskamuikkunen oli idolini kun olin nuori. Nyt epäilen, että tyyppi saattoi olla vähän itsekäs. Jokin hänen meiningissään silti houkuttelee.
    Hyvää uuden vuoden alkua ja koko vuotta!

    VastaaPoista
  14. Minä ajattelin juuri tänään, kun vieraat olivat lähteneet, että panostan leivontaan. Mikä vapauttava tunne laskea kädet taikinaan ja vaivata. Mitenköhän tuo tuli mieleeni.

    Hyvää uutta vuotta 2011.

    VastaaPoista
  15. Arleena, hieno mielleyhtymä! Leivän leipomisessa on jotain kaikkia aisteja hoitavaa. Melkein luulen että Muumimammakin kävi salaa leipomassa kesken talviunien.

    VastaaPoista