Aina ei mene niinkuin meinataan.
Menin Tukholmaan.
Meinasin kävellä kaikki rakkaat kadut ja nähdä kaiken tärkeän.
Nyt näin myös ensiapupoliklinikan.
Kun istuu odotushuoneessa neljä ja puoli tuntia ehtii keksiä kaikenlaisia diagnooseja ja selityksiä sille, miksi jokainen askel yllättäen oli pelkkää tuskaa.
Lääkäri keksi vielä paremmin: olin kehitellyt jalkapalloilijoille tyypillisen lihasrevähtymän.
Oloni muuttui heti sporttiseksi. Yhtään ei haitannut, etten koskaan ole pelannut jalkapalloa.
Loppumatka sujui kipulääkkeen terästämänä kahviloissa istuskellen eikä se ollut kovinkaan säälittävää. Kahviloissa näkee kaikenlaista kiinnostavaa, ja kotimatkalla huomasin, että horisontti pysyy aina suorassa.
Otan osaa, kipeytynyt lihas voi olla aika ärhäkkä. Mullakin on ollut linja-autokuljettajan syndrooma, kun opettelin muinoin cad-ohjelman käyttöä "perslihaksillani". Vaiva toipui, mutta vähän piti perehtyä omaan fysiologiaan ja venytellä. Joo-o, on se horisontti aina vatupassissa ;)
VastaaPoistaPäivi
VastaaPoistaKroppa opettaa, kehittelee syndroomia kun ei muuten tule kuulluksi.
Sitten jäin miettimään pitäisikö hävetä kun ei ole koskaan kuullut cad-ohjelmasta.