Lähitorini paras kukkakoju ei ilmestynyt paikalleen talven jälkeen. Vieläkin katson joka kerta torille mennessäni josko se sittenkin olisi siellä.
Suren kukkajuttuja muutenkin. Kaipaan suuria, ruokkoamattomia yhden lajin kukkapuntteja, joita itse sai putsata ja leikellä maljakkokuntoon. Tiedän, että marketit myyvät ruusukimppuja ja loppusyksyllä toivottavasti taas tulppaaneita, mutta pelkään, että nekin pian korvataan sidotuilla, usein toivottoman rumilla sekakimpuilla.
Siis kyllä. Kukatkin voivat olla rumia. Rumasti sidottu, rumasti yhdistetty sekakimppu on todellakin surullisen ruma. Niitä näkee yhä useammin jopa toreilla.
Tänä kesänä etsin turhaan kehäkukkia. Muutaman kyllä näin, mutta ne surivat olemassaoloaan sekakimppujen sekamelskassa. Sama kohtalo näytti kohdanneen tuoksuherneitä ja pioneita.
En tarkoita, että kukkien yhdistely aina olisi epäonnistunutta. En myöskään välttämättä kaipaa tukkupunttej (tykkäisin kyllä). Usein yksikin kukka on kaunis ihan sellaisenaan.
Silti tahtoisin takaisin toreilla myytävät kohtuusuuret ja kohtuuhintaiset kukkapuntit.
Kukkakimpun antajalla on myös osuutensa kimpppukokemukseen. Sain aikoinaan valmistujaislahjaksi edesmenneen appiukon ostaman kukkakaupan kimpun, joka oli koottu tyylin "yksi tuota, kaksi tuota jne". Se oli riemunkirjava vailla rajoja, mutta on ikuisiksi ajoiksi liikuttavuudessaan piirtynyt muistin uumeniin. Täydestä sydämestä kun se minulle annettiin.
VastaaPoistaOstelen itse K-kaupan reilun kaupan kukkapuskia ja kokoan niistä mieleisiäni. Hagiksen torilla on joskus ihan kelvollisia kimppuja, mutta harvemmin tosiaan.
Edelliseen postaukseen kommentoin, että oleskelun sijaan tarvitse joutenoloa, ehkä juuri kovasti fundeeraamista vaativan työn vastapainoksi. Iän myöstä aina vaan enemmän. Siksi syntyy kamalasti sukkia ja virkkutöitä. Minusta käsitöiden teko on nimittäin joutenoloa, ei ehkä oleskelua kumminkaan?
Ennen iskin marketin kukkapuskat sellaisenaan maljakkoon. Olihan ne kivoja, mutta vasta hyvän ystäväni innostuttua kukkien sidonnasta yms, olen alkanut vähän kehittää itseäni sillä saralla. Viimeksi kun sain siipaltani kaksi nippua ruusuja, poistin kaikki alimmat lehdet ja asettelin kukat yksi kerrallaan maljakkoon. Jossain vaiheessa tuli vähän sellainen kartanonrouvatunne, mikä oli oikeastaan aika hauskaa. :)
VastaaPoistaPäivi
VastaaPoistaNyt jäin miettimään oleskelun ja joutenolon välistä eroa.
Minä olen niin osaamaton käsitöissä, että se vähä, mitä pakosta tulee tehtyä, menee kyllä työnteon puolelle.
Kirsikka
Puran melkein aina valmiiksi sidotut puskat ja erotan ronskisti kukat toisistaan milloin mihinkin purkkeihin, harvoin edes käytän maljakkoja. Siksiköhän kartanonrouvatunne ei ole osunut kohdalleni.
Juuri sama huomio markettien kukkakimpuista!
VastaaPoistaEilen tein nappi löydön lilasta liljatertusta, jossa kymmenen nuppua. Nyt niistä neljä auennut ja aivan ihania!
Samaa mieltä markettien valmiskimpuista, ei niitä kestä katsella. Iso kimppu samaa kukkaa on ilo silmälle, ja kimppua voi itse jakaa. Harmittaa vaan, kun tahtoisin talvella ostaa erivärisiä tulppaaneja oman valinnan mukaan ne kymmenen tai kaksikymmentä.
VastaaPoistaRita
VastaaPoistaAjattelin ruveta ottamaan selvää olisiko jossain joku taho, jolla olisi valtaa ja silmää alkaa tehdä jotain esim. juuri markettikimpuille.
Katriina
Vielä pari talvea sitten sain ainakin torilta aika kauniita tulppaanipuntteja, jopa sellaisia, joissa oli nätisti erivärisiä yhdessä, sitten nekin katosivat.
Tiedän kuulostavani nyt oikein "ennen-kaikki-oli-aina -paremmin"- tädiltä, mutta olkoon. Varmaan monen mielestä kaikki tämä puhe kukkakurjuudesta on luksusprobleemaa, ja kai se sitä onkin, toisaalti kuitenkin kukat kuuluvat leivän jälkeen aika korkealle arjen tärkeysjärjestyksessä.
Ymmärrän kaipuusi. Hullua mutta totta, kukkapuskat voivat olla tappavan ankeita ja rumia.
VastaaPoistaKUkkia voi myydä niin monella tapaa. Yksi suuri suosikkini on täällä meillä päin sellainen puutarha jossa saa itsepoimintana kerätä vadelmia ja mansikoita, ja sitten heillä on läpi kesän kukkia vaikka mitä. Saa itse kerätä, leikata juuri niin monta ja niitä mistä pitää, hinnat ovat siis kappaleelta ja tosi edullisia. Sitä paitsi kauppias laskee hintaa heti kun huomaa että kukka on vaikka hiukan lytyssä tai sateen nuolema - tai muuten vaan, jos vaikka huomaa sinun olevan ns. heikkoja krysanteemeihin....
Piilomaja
VastaaPoistaVoi kun täälläkin olisi jotain vastaavaa. On kai jotain itsepoimintapaikkoja, mutta sen verran kaukana keskustasta, ettei sinne tule noin vain mentyä.
Kuulustelen itseäni josko olen kateellinen sinulle. Vähän olen.
Kukkakateutta tunnen myös Tukholmassa, ainakin toreilla myyvät vielä reiluja puntteja.
En ollut ajatellutkaan tuota ennen, mutta totta, sellaisia puntteja ei näy. Ja ne olisivat kivoja, koska valmiit kimput on yleensä (tosiaan ja ihme kyllä) jotenkin mauttomia, liikaa...
VastaaPoistaLuin muuten ensin otsikosta, että suren kakkajuttuja...ja ajattelin, että onpas nyt mielenkiintoista :)
Kirjailijatar
VastaaPoistaNoin siis aiheutin sinulle pettymyksen. Täytyykin pitää mielessä mielenkiintoisempi otsikkovariaatio. Kuriton mielikuvitukseni laukkasi heti keksimään lisää samaan sarjaan kuuluvia. Lukijoiden mielenkiinto on hyvä pitää vireillä.