lauantai 8. syyskuuta 2012
Nootti itselleni
Kuullun väärinymmärtäminen ei ole konsti eikä mikään, eikä se aina ole korvista kiinni.
Sitä luulee kuulevansa mitä toinen sanoo, mutta usein sittenkin vain luulee.
Kuulee myös, että itse on sanonut jotain mitä ei tiedä sanoneensa, ei edes ajatelleensa.
Siksi laadin itselleni nootin:
- Älä koskaan siteeraa ketään. Jos siteeraat, sitaatti menee todennäköisesti ainakin vähän pieleen.
- Älä usko kun kuulet jotain siteerattavan.
- Älä selitä, älä opeta, älä neuvo. Joskus ehkä sentään lapsia, kunhan muistat että omasi ovat jo aikuisia.
- Älä luule että kaikkiin kysymyksiin tarvitsee vastata. Vastakysymys on usein paras vastaus.
- Älä avaa sitä suutasi niin usein. Ole hiljaa, yritä edes. Jauha vaikka purkkaa niin saat muutaman sekunnin viiveen ennen kuin puhut.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
On muuten aika hyvä tiivistelmä ja ohjenuora tämä. Miusta on ihanaa kun jotkut ihmiset osaavat siteerata ja "muistavat" sitaatteja, itsellä se menee aina selittelyksi, että jotenkin näin se meni... :)
VastaaPoistaOsui ja upposi. Taidan tulostaa tämän muistitauluksi seinälleni.
VastaaPoistaSellaisia ihmisiä kadehdin, jotka osaavat siteerata sanasta sanaan esim. kirjailijoita.
Kirsikka
VastaaPoistaVarmaan ihan hyvä systeemi tuo "jotenkin näin...". Ainakin parempi kuin sitaatti, jossa koko sanoma kääntynyt vastakohdakseen tai ainakin vinoon.
Kirjailijatar
Täällä ei ikävä kyllä uppoa kovin helposti, upottelen kyllä.
Osaavatko ihan oikeasti?