Kun floridalainen miniäni joitakin vuosia sitten muutti Suomeen, opetin hänelle suunnilleen ensikättelyssä suomenkielen keskeistä sanastoa: kura, räntä, loska.
Kohta opetan uutta: nuppu, verso, hiirenkorva.
Tuskin maltan odottaa.
Kirjailijatar, miniä osaa nykyisin niin hyvin suomea, että melkein arvaan hiirenkorvankin olevan tuttu, mutta kaunis sana se on. En kyllä tiedä oikeiden hiirien korvista, lähin kokemukseni on hiirenloukussa tapaamani yksilö, korvien sileys jäi silloin tutkimatta.
Tinttarus, lasken että parhaammassa tapauksessa enää viisi viikkoa hiirenkorviin, ja vielä vähemmän ensimmäisiin pieniin lumen alta ponnisteleviin sipulikukkiin ja leskenlehtiin!
Hui, ei kai miniä ole joutunut tarpomaan loskassa "joitain vuosia"?:P
VastaaPoistaLeena, on se. Urheasti.
VastaaPoistaHiirenkorva ei olekaan mikään helppo sana. Mutta se on ihana sana, että hiiren korva. Pehmoinen ja sileä.
VastaaPoistaKirjailijatar, miniä osaa nykyisin niin hyvin suomea, että melkein arvaan hiirenkorvankin olevan tuttu, mutta kaunis sana se on. En kyllä tiedä oikeiden hiirien korvista, lähin kokemukseni on hiirenloukussa tapaamani yksilö, korvien sileys jäi silloin tutkimatta.
VastaaPoistaKevät♥
VastaaPoistaDidii!Ihanaa!
"Verso" on uusi sana minulle. Ja arvaan että "hiirenkorva" ei ole hiiren korva mutta en osa mitä se on.
VastaaPoistaCL
:)
entäs sitten se kun räystäät tippuu tai leskenlehti, pajunkissa ja mahla :))))
VastaaPoistaMaria, eikös!
VastaaPoistaCL, vielä muutama viikko niin näytän ne hiirenkorvat!
Wihtori, huos vaan, tässä onkin enemmän opetettavaa.
:) Hiirenkorvat, oi, pian niitä saa ihastella.....
VastaaPoistaTinttarus, lasken että parhaammassa tapauksessa enää viisi viikkoa hiirenkorviin, ja vielä vähemmän ensimmäisiin pieniin lumen alta ponnisteleviin sipulikukkiin ja leskenlehtiin!
VastaaPoista