Sunnuntaina alkoi paaston matka pääsiäiseen.
Kyse ei ole nälkäkuurista eikä ensisijaisesti dieetistäkään, vaan pyrkimys yksinkertaistamiseen, turhan, ulkopuolelta tarttuneen kuorimiseen, omien rajojen ja ääriviivojen etsimiseen.
Luulen, että kaikilla on enemmän tai vähemmän kaipaus siihen, mitä pohjimmaltamme olemme.
Usein emme tiedä, mitä se on, ja silloin on vaara, että alamme lainata tai käyttää muiden minää omiin tarkoituksiimme.
Tämä matka juhlaan taas.
Karsiminen, joka ei ole kärsimistä.
Juhla ei ole juhla jos aina on juhla, enkä minä ole minä jos yritän olla liikaa itselleni ja muille.
------
Kuvassa kollaasi neljästä akvarellistani
Ihanan herkullista keltaista. Karsimista kannattaa harrastaa, kasvitkin kukoistaa paremmin, kun ylimääräisiä lehtiä karsitaan aika-ajoin pois. Yksinkertainen on kaunista.
VastaaPoistaKOlme viimeisintä kirjoitusta niin mielenkiintoisia.
VastaaPoistaKiitos.
Karsimin en on paikallaan, kaikessa. Liian keskeltä on joskus vaikea löytää kaikkein oleellisinta. Paaston tarkoitus lienee ohjata löytämään.
VastaaPoistaKiitos tämä kaikki "kolahti"
VastaaPoistaVoi oikein hyvin♥
Viisaita sanoja. Paastoamisessa ei totisesti ole kyse syömättömyydestä. Omaan itseensä syvemmälle menemistä, tutkailua ja kuulostelua. Sekä jonkin turhakkeen karsimista. Ei helppoa. Ei. Kuuntelin radiosta....ortodokseilla paaston aikaan laskeuduttiin sunnuntaista. Nappasin heti itselleni luvan aloittaa huomisesta. HMm. Detalji, jolla ei sinänsä ole merkitystä. Nelisenkymmentä päivää jos osaisi olla vailla ylimääräisyyksien massaa. Ja käyttäisi oikeasti sen ajan itsensä ihmettelyyn. Positiivisesti.
VastaaPoistaIhminen on erikoisen hieno kokonaisuus. Miksi ihmeessä sitä tulee haalittua ympärilleen ja itseensä tapoja ja turhuuksia niin, että se oikein olemus liian helposti hautautuu johonkin, jonka joskus tunsi minäkseen.
Nyt menen makkarasopan keittoon.....
Wihtori, minustakin yksinkertainen on kaunista, mutta sekään ei saa mielestäni olla itsetarkoitus. Yksinkertainen kaunis vaan jotenkin tasoittaa tietä runsaalle ja rönsyilevälle kauniille.
VastaaPoistaPiilomaja, kiitos sinulle lämmittävästä kiitoksesta.
Arleena, luulisin, että se on juuri niin.
Maria, kiitos.
Voi hyvin sinäkin.
Tinttarus, samaa mieltä.
Makkarasoppa, mikä ihana luomus juuri tässä yhteydessä!
Minä taas pidin sinun viimeisestä lauseestasi. Ettei ole oma itsensä, jos yrittää liikaa. Minä huomaan kadottavani itseni, jos on liian kiire, kuten on usein viime aikoina ollut. En ehdi ajatella, vaikka ei kai sekään niin vaarallista ole :)
VastaaPoistaKirjailijatar, kiireessä tapahtuu helposti huonoja juttuja.
VastaaPoistaTuohon liikaa yrittämiseen pitäisi varmaan lisätä myös liian pieni yrittäminen, siis jonkunlainen tahallaan kutistuminen.
Toivottavasti kiireesi kutistuvat!
"...alamme lainata tai käyttää muiden minää omiin tarkoituksiimme."
VastaaPoistaSinulla Pirkko on niin paljon viisaita mietteitä, niitä on aivan pakko jäädä mutustelemaan.
Liina, kiitos.
VastaaPoista