torstai 27. syyskuuta 2012

Tähän hetkeen eivät mahdu kirkkaat värit



Ateneumissa on parhaillaan laajin milloinkaan järjestetty Helene Schjerfbeckin taidetta esittelevä näyttely.
Olen siirtänyt menemistäni sinne niinkuin siirretään kallisarvoisen viinipullon avaamista.
Odotin sopivaa hetkeä. Tänään se tuli.

Viivyin yli kaksi tuntia, ja tapahtui se, mikä tapahtuu kun hieno viini on avattu, kaadettu laseihin, nautittu.
Jälkimakukin on hyvä ja pitkä.

Kun tulin ulos Ateneumista olin onnellinen siitä, että iltapäivä oli harmaa ja tihkusateinen.
Nyt en tahdo nähdä mitään vähääkään räikeää, en edes kirkkaita värejä.
Mieluiten pitäisin silmäni kiinni ja katselisin muistikuviani Ateneumissa näkemästäni.

11 kommenttia:

  1. Minulla tuo nautinto on vielä edessä.
    Odotan.

    VastaaPoista
  2. Rva Pioni
    Odotat odottamisen arvoista!

    VastaaPoista
  3. Voi, niin mieluusti näkisin myös tuon näyttelyn. Kauniita muistikuvia Pirkko!

    VastaaPoista
  4. Hannah
    Vielä on aikaa jos vaan muuten ehdit.

    Kiitos, pidän niistä kiinni.

    VastaaPoista
  5. Hieno näyttely. Vietin siellä kesällä yhden sunnuntain koko museon aukioloajan, kuuntelin myös esittelyn (sunnuntaisin ja torstaisin) ja katselin molemmat dokumentit. Mutta myöhästyin museomyymälästä, se meni kiinni just nenäni edestä. Mietin Heleneä vielä sunnuntai-illankin ajan. Sitäkin, miten onnellinen hän oli saadessaan maalata.

    VastaaPoista
  6. Hirmu kauniisti kerrot tuosta. Minulla ei ole mahdollisuutta nähdä tuota ja se kyllä harmittaa.

    VastaaPoista
  7. Päivi
    Ehkä tiedätkin: myymälään voi pistäytyä ilman lippua, samoin myymälän vieressä olevaan kahvilaan. Ovat auki museon aukioloaikoina.

    Piilomaja
    Kiitos.
    Ymmärrän, että harmittaa, ja tässä sitä vielä pörhistellään jälkimaun ihanuudella.

    VastaaPoista
  8. Kävin tänään katsomassa näyttelyn. Mielenkiintoinen oli ja valotti Schjerfbeckin kehitystä vuosikymmenten kuluessa. Kyllähän hänen työnsä ovat aivan jäljittelemättömiä. Kaksikymmenvuotiaana hän oli jo osaava ja lahjakas taiteilija, mutta vasta vuosien kuluttua hänen omaperäinen tyylinsä kehittyi täyteen mittaansa. Näyttely oli hieno kokemus.

    VastaaPoista
  9. Ina
    Minusta oli kiinnostavaa myös se, että näyttelyssä oli monta työtä yksityiskokoelmista, siis töitä, joita ei koskaan aikaisemmin ole ollut näyttelyissä.

    Oli muuten varmaan viimeinen hetki saada nähdä näyttely niin, ettei yleisömäärä ole aivan pökerryttävä. Luulen, että viikonloppuna on jo todella ruuhkaa, ja viimeiset viikot kai yleensä kaikissa suurissa näyttelyissä keräävät suuret katsojamäärät.

    VastaaPoista
  10. Minä olen lykännyt kanssa tuota näyttelyä nyt niin pahasti, että sää jää todennäköisesti minulta näkemättä. Jollei tähän ilmaannu jotain yllättävää Helsinki-keikkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjailijatar
      Voi että! Toivotan pikakeikkaa Helsinkiin.

      Poista